About me

This blog is about various stuff, mainly acoustics, structural mechanics and programming. Lately my focus has been on other things, but if I find an interesting topic that I want to investigate and write about here, I'll write about it.

About me. I'm currently mainly working at Noiseless Acoustics, where we aim to modernize acoustic measuring equipment & do various demanding consulting projects for customers. I'm also doing some stuff at Aalto University My past employers include construction companies & another major acoustic consultancy.

Expect to see lots of posts related to acoustics and vibration analysis. Additionally, entrepreneurship is something very close to my heart, but I will not write too much about that as a topic in itself. 

Please don't hesitate to contact me, be it to challenge my views or to suggest new projects for me to work on! If you find an error in any of my blog posts, you should definitely contact me. For emailing me you can use my first name, followed by kaistale.com.

11 thoughts on “About me

  1. mauri holopainen

    Hyvät sivut, itselläni teräsvene, jossa äänen ja värähtelyn vaimennusprojektia olen tehnyt harrastuksenomaisesti jo vuosia. Dieselaggregaatin ympäristöön ja sisätiloihin antamaa ääntä koitan saada mahdollisimman pieneksi, joten työsarkaa riittää. Kaikki uusi tieto asiasta on plussaa projektille, nyt on vaiheessa kiihtyvyysantureilla mitata
    moottorin kumityynyjen vaimennusta, kun kelit lämpenee. Mittarina PC:ssä harrastetason spectrianalysaattori. t.MH

    Reply
    1. admin Post author

      Mukava kun törmäsit kirjoituksiini! Vaikuttaa kiintoisalta, kerro ihmeessä projektistasi lisää. Minkälainen aggregaatti on kyseessä, entä minkälaisia kumityynyjä käytät?

      Reply
      1. Mauri Holopainen

        Laite on SDMO T12K, diesel 1500rpm 10kVA, 3-sylinterinen Mitsubishi. Tehty marinointi, eli merivesijäähdytys ym. tarvittavat muutostyöt. Alunperin siinä oli "teollisuusmalliset" kovat kumityynyt, sitten kokeilin "marinetyyppisiä" n. 4mm
        joustolla olevia. Nyt tein tarkempia painopistelaskelmia ja sijoitin kumityynyt uudelleen, jolloin paino jakautuu tasaisesti eri tyynyjen välillä ja nyt tyynyt on n. 8mm joustolla Paulstra-merkkiset. Nämä pehmeät tyynyt vaativat lisätuentaa sivuttaisvakavuuteen, käynnistys- ja pysäytysjaksojen aiheuttaman ravistelun takia. Ne on aikomus tehdä perus kumijoustimilla joissa myös on riittävä
        joustovara kuitenkin.

        Reply
        1. Kai Post author

          Kuulostaisi kyllä kuuloalueella olevan tärinäneristyksen kannalta toimivalta, 8 mm painumalla tuon jousi-massa-järjestelmän ominaistaajuus olisi luokkaa 5 Hz. Ehkä aiheesta / aiheeseen liittyen voisi kehitellä kirjoituksenkin.

          Mikäköhän noista Paulstran eristimistä lienee kyseessä?

          Reply
          1. mauri holopainen

            Aiheeseen liittyvä kirjoitus olisi toki mielenkiintoista luettavaa, käytänössä ainakin tulee uusia havaintoja ja ominaisuuksia esille joita ei tiedä etukäteen. Konetta on nyt koekäytetty ja mittauksia tehty. Kiihtyvyysantureilla mittasin koneen ja rungon värähtelyä.
            Perustaajuudella ja ensimmäisillä harmonisilla vaimennus on oletuksen mukainen, kuudes harmoninen aiheuttaa mielenkiintoisen ilmiön, vaimennusta ei ole lainkaan, vaan tärinä siirtyy saman tasoisena runkoon
            mittauksen mukaan. Myös mikrofonilla mitattuna em. taajuus antaa selvän piikin taajuus-spektriin. Perustaajuus 0 kW kuormalla on n. 38 Hz ja piikin antava n.230 Hz. Tämä kyseinen taajuus on myös ollut piikkinä edellisillä kumityynyillä. Tässä pientä projektia saisko tuota jotenkin pienennettyä? Vaimennin on Paulstradyn 533707, nimellinen massa 70 kg, minun sovelluksen massa n. 65 kg/tyyny jonka myös vaa'alla mittasin.

  2. Kai Post author

    Ehkä tuon kuudennen harmonisen mukainen piikki aiheutuu rungon tai rungossa olevan ilmatilan jostakin moodista? Vaimentimien ja laitteen yhteisvaikutuksesta se tuskin aiheutuu jos kerran piikki on pysynyt vaimentimien vaihdon jälkeen vakiona. Oletko miettinyt tätä vaihtoehtoa?

    Keskustelua voisi ehkäpä jatkaa sähköpostitse (wordpress ei enää salli enempää sisäkkäisiä vastauksia). Sähköpostiosoitteeni on etunimeni @ kaistale.com. Kehittelen erästä ohjelmaa, jonka pitäisi pystyä laskemaan tällaisten järjestelmien käyttäytymistä vaimentimien osalta matalimmilla taajuuksilla. Voisin jossakin vaiheessa kokeilla jos mittaamasi taajuusvaste menee yhteen ohjelman käyttämän laskentamallin kanssa.

    Laskenta kaipaisi tarkan tiedon vaimentimien sekä laitteen massakeskipisteen sijainneista (suhteessa toisiinsa, myös pystysuunnassa). Itse asiassa hitausmomenteistakin (massakeskipisteen suhteen) olisi hyötyä, mutta niitä tuskin on saatavilla mistään.

    Reply
  3. Greta

    Dear Kai,

    Thank you very much for having this Blog which I found very enjoyable and informative, therefore I am hoping to learn from you. I am currently a Teaching Staff Assistant at the University of Bedfordshire for Media students (I am doing Masters by Research in Music Technology myself). Your insight on standing waves is very well done and it was the first post of yours I saw. I wish you luck in your profession and passion.

    Best wishes,
    Greta

    Reply
    1. Kai Post author

      Hi Greta! Thank you very much 🙂 Music Technology is fascinating, I kind of envy you for studying it full time. Best of luck to you too. Feel free to contact me directly if you think I can help you with anything.

      Reply
  4. Kim-hun

    Hi, I am a student attending the Hongik University majoring in mechanical system design engineering.

    I want to like to inquire about the calculation of the perforated plate is to contact your blog.

    I would like to know if there is a formula for the flaws of the perforated plate can scale to any particular material.

    Can you help?

    Have a nice day

    Reply
    1. Kim-hun

      Substituting the following conditions and expression,

      diameter 100mm
      hole spacing 142mm
      cavity 0.3m
      thickness 1mm
      surface density 8kg/m2(iron)

      This comes too little absorption .

      What is the problem?

      Reply
      1. Kai

        Hi!

        I would advice you to read the paper, and similar literature!

        I'm guessing that you misinterpreted the units, you probably didn't mean to specify a hole size of 0.1 meters (100 millimeters)? That is hardly microperforated 🙂

        Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.